Ovatko moottoripyöräkuljettajat oikeita urheilijoita? Ensimmäisistä järjestetyistä moottoripyöräkilpailuista lähtien on luultavasti pyöritty tämän saman kysymyksen ympärillä. Monet “oikeiden” urheilulajien, kuten yleisurheilun tai pallopelien harrastajat eivät välttämättä ole sitä mieltä. On kuitenkin monia eri syitä, joiden vuoksi moottoripyöräkilpailujen kuskeja ei ole syytä luokitella vain urheilijoiksi, vaan jopa maailman parhaimpien urheilijoiden joukkoon.
Voiko moottoripyöräilyn kilpakuskeja pitää urheilijoina?
Kun ajatellaan sanaa “urheilija”, monien mielessä ei luultavasti ensimmäisenä ole tiukkaan nahka-, ja kevlarpukuun pukeutunut moottoripyöräkuski. Sen sijaan mieleen saattaa juolahtaa esimerkiksi ajatus jalkapallo-, tai jääkiekkopelaajasta, hiihtäjästä tai keihäänheittäjästä. Näitä urheilulajeja harrastavat henkilöt on fyysisen rakenteensa ja kuntonsa osalta helppo kategorisoida suoraan urheilijoiksi.
Mutta entäpä moottoripyöräkuljettajat? Moottoriurheilun osalta on paljon helpompi kuvitella, että itse kilpapyörä tai kilpa-auto ja sen suoritusominaisuudet määrittelevät pitkälle, kuinka hyviä kuskit lopulta ovat. Toisaalta kuskien ominaisuuksista ensimmäisenä tulee mieleen ajotaito, eikä niinkään urheilullisuus tai lihasvoima. Näin saattoikin olla vielä viime vuosituhannella, kun kilpailuissa taitotasoissa oli huimia eroja, eikä moottoriurheilun suosio ollut nykypäivän tasolla.
Budjetit, treeni ja kilpailut
Nykyään, moottoriurheilu ja erityisesti kilpaa ajaminen moottoripyörillä on erittäin kilpailullinen urheilulaji, jonka budjetit ovat kasvaneet huomattavan suuriksi. Riippumatta siitä, ajetaanko maastossa, hiekalla vai kilparadalla, myös pyörien koot ovat kasvaneet. Mitä enemmän rahaa urheilulajiin investoidaan, sitä tärkeämmäksi tulevat kaikki urheilun osa-alueet. Raha voi olla ongelma myös harrastuskuskeille, sillä pyörät ja kilpailulisenssit ovat kalliita.
Moottoripyöräurheilun rahoittamista voi kilpailuttaa helposti lainan kilpailutuspalvelulla. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi Sambla Suomi, joka auttaa löytämään oikean kokoisen lainan. Tähän kuuluvat moottoripyörän viritykset, pyörän rakenne, varusteet ja tietysti myös kuljettaja. Isokuutioisen ratamoottoripyörän hallinta ei ole ihan helppoa, ja se on fyysisesti huomattavasti raskaampaa kuin miltä se näyttää. Pelkkä pyörän hallinta siis vaatii nykyään todella hyvää fyysistä kuntoa ja voimaa.
Mitä vahvempi ja kestävämpi moottoripyörän kuljettaja on, sitä paremmat edellytykset hänellä on pärjätä huippukuskien välisessä kilpailussa, etenkin kun puhutaan sekunneista tai sekunnin sadasosista maaliviivalla. Jotta moottoripyörän kuljettaja voi pärjätä nykypäivän kilpaurheilussa, fyysinen kova kunto ei siis ole mitenkään vapaaehtoista, vaan pakollinen osa kuljettajan ominaisuuksia.
Myös moottoripyöräkuljettajat käyttävät treeni-, ja ravinto-ohjelmia
Motocross on fyysisesti kaikista haastavin moottoripyörälaji, mutta lisääntyvässä määrin etenkin suuren budjetin ratamoottoripyöräilyssä joudutaan kisa kisalta pärjäämään kuskien suorituskyvyn äärirajoilla. Pikku hiljaa 1980-luvulta lähtien ammattilaismoottoripyöräilyyn on otettu mukaan kaikki elementit, jotka liittyvät ammattilaisurheilijoiden suorituskyvyn maksimointiin.
Ajoharjoittelujen lisäksi ammattikuskit viihtyvät siis nykyään myös salilla, polkupyörän selässä ja juoksulenkillä. Lisäksi myös ravintopuoleen ja lepoon on panostettu huomattavasti. Kuten kaikessa urheilussa, myös moottoripyöräilyssä on tullut vuosien varrella tutuksi se tosiasia, että hyvä fyysinen kunto parantaa kaikkia ajon osa-alueita. Tämän vuoksi myös treeni-, ja ravinto-ohjelmat ovat kehittyneet.
Moottoripyöräilyn tärkeimmät osa-alueet lihaskunnon kannalta
Moottoripyöräilyssä tärkeimmät osa-alueet lihaskunnon näkökulmasta ovat keskivartalon hallinta, joka tulee ilmi sekä isojen pyörien ajettavuuden, että ajon tasaisuuden aikana. Lisäksi riittävä liikkuvuus ja motoriikka ovat tärkeä osa palautumista ja kisoissa pärjäämistä. Peruskuntoa ei voi korostaa liikaa missään urheilussa, ja moottoripyöräilyssä sykkeet voivat olla todella korkealla todella pitkään. Lisäksi, vaikka voimaa ja lihaskuntoa tulisi olla riittävä määrä, kuskien painonhallinta tulisi olla kunnossa. Tavallisesti kilpakuskit ovatkin todella pienikokoisia, mutta lihaksikkaita.
