Sähköautojen latausverkon kasvu Suomessa vauhdittaa myös moottoriurheilun sähköistymistä

Moottoriurheilun maailma elää historiansa suurinta murrosta. Polttomoottorien pärinä ja pakokaasun katku ovat vuosikymmeniä olleet lajin sielu, mutta nyt radat ja varikot ovat sähköistymisen kynnyksellä. Tämä teknologinen vallankumous ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä. Sen perustana on jotain, mikä rakentuu silmiemme edessä joka päivä maanteiden varsille ja kaupunkien keskustoihin: kansallinen sähköautojen latausinfrastruktuuri. Tämän verkon nopea kehitys ei ainoastaan muuta tapaamme liikkua arjessa, vaan se on ehdoton edellytys myös moottoriurheilun elinvoimaiselle ja sähköiselle tulevaisuudelle.

Julkisen latausverkon kasvu luo perustan kaikelle

Suomen latausverkon kehitys on ollut viime vuosina poikkeuksellisen nopeaa, ja taustalla vaikuttavat niin kaupalliset toimijat kuin lainsäädäntökin. Helen Latauksen kaltaiset yhtiöt ovat rakentaneet jo yli 800 latauspisteen verkoston, joka tarjoaa käyttäjille tuulisähköä ja helppokäyttöisyyttä mobiilisovellusten kautta. Samalla lainsäädäntö on kirittänyt muutosta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin asettama velvoite, jonka mukaan kaikkiin olemassa oleviin, ei-asuttaviin rakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, oli asennettava latauspiste vuoden 2024 loppuun mennessä, on nyt astunut voimaan. Tämä pakollinen latauspistemääräys on konkreettinen toimi, joka tihentää verkostoa merkittävästi ja normalisoi lataamisen osaksi julkista tilaa. Tämä luo vankan perustan, jonka päälle on helpompi rakentaa tulevaisuuden liikenneratkaisuja.

Kehitys ei ole ainoastaan kansallista. Suomi on tiiviisti osa laajempaa eurooppalaista muutosta, jota vauhdittaa Euroopan unionilta saatu merkittävä rahoitus. Esimerkiksi Teslan suomalainen tytäryhtiö sai EU-rahoitusta laajentaakseen latausverkostoaan osana Euroopan laajuista TEN-T-liikenneverkkoa. Kun Suomeen rakennetaan kymmeniä uusia, kaikille avoimia ja jopa 250 kW tehoisia suurteholatauspisteitä, se ei ainoastaan palvele suomalaisia sähköautoilijoita, vaan integroi meidät osaksi Euroopan sähköistä valtatietä. Tämä kansainvälinen ulottuvuus on elintärkeä myös moottoriurheilulle, joka on luonteeltaan globaalia.

Teknologian eturintamassa ja suomalainen osaaminen

Pelkkä latauspisteiden määrä ei riitä, vaan myös teknologian on kehityttävä. Suomi on ollut edelläkävijä suurteholatauksen (HPC) käyttöönotossa. Jo vuosia sitten Fortum avasi Suomen ensimmäisen suurteholatausaseman Lohjalle, mikä oli merkittävä askel kohti nopeampaa ja vaivattomampaa pitkän matkan sähköautoilua. Nykyään markkinoille tulee jatkuvasti uusia, innovatiivisia toimijoita. Esimerkiksi suomalainen Faast Point on lanseerannut pikalatausketjun, joka sitoutuu tarjoamaan vähintään 150 kW:n jatkuvan lataustehon. Yhtiö hyödyntää kotimaista teknologiaa, kuten Kempowerin Lahdessa valmistettuja latausratkaisuja ja Cactoksen akkuenergiavarastoja. Tämä kehitys korostaa, kuinka tärkeää on, että ammattitaitoisesti toteutettu ja turvallinen latausasema on jokaisen kiinteistön sähköistysstrategian ytimessä, varmistaen luotettavuuden ja vaatimustenmukaisuuden. Ammattimainen lähestymistapa on välttämätön, kun rakennetaan kestävää infraa.

Mitä tämä merkitsee moottoriurheilulle

Vankka julkinen latausverkosto on moottoriurheilun sähköistymisen elinehto. Kyse ei ole ainoastaan siitä, että kilpa-autot tarvitsevat virtaa varikolla. Moottoriurheilutapahtuma on valtava liikkuva kokonaisuus. Tiimien rekat, huoltoautot, median edustajat ja ennen kaikkea yleisö liikkuvat pitkiä matkoja. Kuvitellaanpa sähköinen kilpasarja, jonka osakilpailu järjestetään Kemorassa tai Botniaringillä. Jotta tapahtuma olisi mahdollinen, on koko matkan varrella oltava toimiva ja tehokas latausverkosto. Ilman kattavaa kansallista infraa sähköinen moottoriurheilu jäisi vain suurten kaupunkien lähellä järjestettäväksi näytöslajiksi. Nyt rakenteilla oleva infra mahdollistaa aidosti valtakunnalliset ja kansainväliset sähköiset kilpa-sarjat, ja se on erityisen tärkeää lajeille, joiden suosio kasvaa, kuten rallicrossin nousu Suomessa osoittaa.

Varikoiden uusi aika on täällä

Muutos herättää aina tunteita, ja V8-moottorin jylinän vaihtuminen sähkömoottorin vinkunaan voi tuntua vieraalta. Moottoriurheilun ydin ei kuitenkaan ole polttoaineessa tai äänimaailmassa, vaan kilpailussa, insinööritaidon äärimmäisessä hyödyntämisessä ja ihmisen sekä koneen täydellisessä yhteistyössä. Sähköistyminen on vain seuraava luku tässä tarinassa, uusi teknologinen haaste, joka pakottaa insinöörit ja kuljettajat ylittämään itsensä. Sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentaminen ei ole vain käytännön välttämättömyys arjen liikenteelle. Se on perustusten valaminen moottoriurheilun seuraavalle sadalle vuodelle. Se varmistaa, että intohimo nopeuteen ja teknologiaan säilyy elinvoimaisena myös tuleville sukupolville. Tämä uusi aikakausi tarjoaa myös loistavan tavan innostaa nuoria, ja miksipä et järjestäisi moottoriurheiluteemaisia synttäreitä uuden teknologian hengessä.

Rallicrossin uusi nousu Suomessa

Rallicross on vauhdikas moottoriurheilulaji, joka yhdistää taidokkaasti asfaltin ja soran ominaisuudet, tarjoten jännittäviä kilpailuja ja yleisöystävällistä tunnelmaa. Viime vuosina laji on elänyt uutta tulemistaan Suomessa. Tässä artikkelissa tarkastelemme rallicrossin kehitystä, nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä, sekä syvennymme siihen, mikä tekee lajista niin ainutlaatuisen ja kiehtovan.

Rallicrossin juuret ja perintö Suomessa

Rallicrossin juuret ulottuvat 1960-luvun Englantiin, mutta laji löysi nopeasti tiensä myös Suomeen. 1980-lukua voidaan pitää suomalaisen rallicrossin kulta-aikana, jolloin laji nautti suurta suosiota ja monet kuljettajat nousivat kansalliseen tietoisuuteen. Erityisesti Matti Alamäki, lempinimeltään “Koko Kansan Matti”, nousi lajin kiistattomaksi legendaksi. Alamäen viisi Euroopan mestaruutta tekevät hänestä yhden kaikkien aikojen menestyneimmistä rallicross-kuljettajista, ja hänen perintönsä elää vahvana lajin harrastajien keskuudessa, kuten voi lukea Rallycross Wikistä. Alamäen menestysvuosina Ahveniston moottorirata Hämeenlinnassa oli keskeinen rallicross-tapahtumien näyttämö, ja monet muistelevat vieläkin 80-luvun tunnelmaa ja yleisöryntäystä.

Rallicrossin SM-sarja

Vaikka kansainväliset kilpailut ovat olleet Suomessa harvinaisempia viime vuosina, kotimainen Rallicross SM-sarja on pitänyt lajin elinvoimaisena ja tarjonnut jännitystä eri luokissa aina junioreista SuperCariin asti. Sarjan rakenne on monipuolinen, ja se tarjoaa mahdollisuuksia eri-ikäisille ja -tasoisille kuljettajille. Rallicross SM-sarjassa kilpaillaan useissa eri luokissa, kuten SuperCar, Autokrossi, V1600, SRC, Xtrem, Xtrem Junior ja 85cc. Tämä mahdollistaa lajin harrastamisen monipuolisesti ja tarjoaa nuorille kuljettajille polun aina rallicrossin kuninkuusluokkaan, SuperCariin, asti. AKK:n sivuilta löytyy kattavasti lisätietoa eri luokista. Crosskarting on myös kasvattanut suosiotaan ja on monelle nuorelle kuljettajalle ponnahduslauta rallicrossin pariin.

Kouvola rallicrossin keskuksena

Kouvola ja sen Tykkimäen rata ovat nousseet merkittäviksi rallicross-keskittymiksi Suomessa. Ne ovat isännöineet sekä SM-osakilpailuja että kansainvälisiä tapahtumia. Vuonna 2020 Kouvolassa järjestettiin jopa MM-osakilpailu, CapitalBox World Rallycross of Finland, mikä oli merkittävä osoitus lajin arvostuksesta ja Kouvolan kyvystä järjestää suuria moottoriurheilutapahtumia, kuten Kouvolan kaupunki tiedottaa.

Suomalaiset kuljettajat kansainvälisillä areenoilla

Suomalaiset kuljettajat ovat menestyneet rallicrossissa myös kansainvälisillä areenoilla. Niclas Grönholm, rallin kaksinkertaisen maailmanmestarin Marcus Grönholmin poika, on noussut World RX -sarjan kärkikuljettajien joukkoon. Grönholmin menestys on osoitus suomalaisesta autourheiluosaamisesta ja innostaa uusia sukupolvia lajin pariin. Kotimaan radoilla menestystä on niittänyt muun muassa Juha Rytkönen, joka on hallinnut autokrossiluokkaa ja saavuttanut menestystä myös MM-tasolla. Keskisuomalainen raportoi Rytkösen voitosta MM-osakilpailussa Turkissa, mikä on hieno osoitus suomalaisten kuljettajien kilpailukyvystä.

Rallicross-ratojen merkitys

Rallicrossin suosion taustalla ovat myös radat, jotka tarjoavat ainutlaatuiset puitteet jännittäville kilpailuille. Ahvenisto, Kouvola ja Kymiring ovat kaikki omalla tavallaan merkittäviä. Ahvenisto on legendaarinen rata, joka muistetaan 1980-luvun rallicrossin kulta-ajasta ja on nyt tehnyt paluun SM-sarjaan, kuten Autotoday uutisoi. Kouvola on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen tärkeimmistä rallicross-keskuksista. Kymiring taas edustaa uudempaa rata-arkkitehtuuria ja on tulevaisuudessa entistä merkittävämmässä roolissa.

Sähköinen murros ja tulevaisuuden näkymät

Rallicross on jatkuvassa teknologisessa kehityksessä, ja sähköautot ovat yhä vahvemmin tulossa mukaan myös tähän lajiin. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijaprojekti, jossa rakennetaan sähköistä rallicross-autoa yhteistyössä SSAB:n kanssa, on erinomainen esimerkki tästä kehityssuunnasta. Hanke ei ainoastaan edistä teknologista innovaatiota, vaan myös kouluttaa tulevaisuuden osaajia moottoriurheilun tarpeisiin. Autotoday kertoi täyssähköisen rallicross-auton ensiesiintymisestä Suomessa, mikä osoitti, että Suomi on avoin uusille innovaatioille ja kestävämmille ratkaisuille moottoriurheilussa. Sähköautot tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia ja haasteita, kuten muuttuvia kilpailustrategioita ja uudenlaista infrastruktuuria. Niiden myötä rallicross voi houkutella uusia yleisöjä ja kilpailijoita, jotka arvostavat ympäristöystävällisyyttä ja teknistä edistyksellisyyttä.

Rallicross SM-sarjan kehitys

Rallicross SM-sarja on uudistunut viime vuosina tavoitteenaan kasvattaa lajin suosiota ja näkyvyyttä. Sarjan yhdistyminen Crosskart SM-sarjan kanssa on tehostanut tapahtumien järjestämistä ja lisännyt molempien lajien näkyvyyttä. Kilpailuja on pyritty tuomaan lähemmäs yleisöä sijoittamalla niitä suurempien asutuskeskusten läheisyyteen. Tämä on lisännyt lajin saavutettavuutta ja mahdollistanut suuremman yleisömäärän tavoittamisen. Esimerkiksi Ahveniston moottoriradan paluu SM-kalenteriin pitkän tauon jälkeen on ollut menestys, ja Sportauto raportoi mielenkiintoisista mestaruustaisteluista Kouvolassa. Kauden huipentuma nähtiin Kouvolan Sanomien mukaan Tykkimäen radalla. Lisäksi Finnish Racing Championship uutisoi V1600-luokan rengastoimittajavalinnat, jotka tuovat uutta kilpailua ja teknologista kehitystä.

Tulevaisuuden visio: Kestävää kasvua ja kansainvälistä menestystä

Rallicrossin tulevaisuus Suomessa näyttää lupaavalta. Kymiringin isännöimä World RX -sarjan paluu vuonna 2025 on merkittävä askel, joka tuo maailmanluokan rallicrossin jälleen Suomeen. Tämä ei ainoastaan tarjoa suomalaisille faneille mahdollisuutta nähdä huipputason kilpailuja, vaan myös vahvistaa lajin asemaa ja kansainvälistä näkyvyyttä. Kymiringin uudet omistajat ovat sitoutuneet kehittämään radasta kansainvälisesti merkittävän moottoriurheilukeskuksen, ja World RX -osakilpailu on tärkeä osa tätä suunnitelmaa. Tapahtuman odotetaan tuovan taloudellista hyötyä alueelle ja edistävän matkailua. Lisäksi Kymiring on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä, mikä on linjassa World RX -sarjan siirtymisen kanssa sähköautoihin ja kestäviin polttoaineisiin. Tavoitteena on kasvattaa lajin harrastajamääriä, kehittää nuorten kuljettajien mahdollisuuksia ja varmistaa, että rallicross pysyy elinvoimaisena ja kiinnostavana lajina Suomessa myös tulevaisuudessa. Rallicross on matkalla kohti uutta kukoistuskautta – entistä kestävämpänä, innovatiivisempana ja kansainvälisempänä.

Yritykset käyttävät usein mainonnassa hyödyksi tunnettuja henkilöitä, joita ihmiset ihailevat. On helppo tapa saada tuotteelleen tai palvelulleen näkyvyyttä palkkaamalla esimerkiksi F1-tähden kaltainen julkkis keulakuvaksi. Ihmiset seuraavat idolejaan ja heidän tekemisiään, joten suosikkihahmon esiintyminen mainoskampanjassa huomataan. Ja kyse ei ole tietenkään vain näkyvyyden hankkimisesta; vähintään yhtä tärkeää on tuoda esiin, että kyseinen henkilö on valinnut tietyn tuotteen. Vaikka useimmat kuluttajat eivät sitä mielellään myönnä, tosiasia on, että oman idolin toimintaa ja elämäntapaa kopioidaan joko tietoisesti tai tiedostamatta. FI-kuljettajat ovat monille erittäin tärkeitä esikuvia. Sekä pikkupojat että isät – ja monet naisetkin – kunnioittavat F1-kisoissa pärjänneitä kuljettajia.

Kimi Räikkönen on mitä kiehtovin mainoskasvo. Räikkönen tunnetaan maailmalla lempinimellä Jäämies, mikä viittaa hänen rauhalliseen luonteeseensa. Räikkönen on mies, joka ei vilkuile ympärilleen ja välitä muiden mielipiteistä, vaan hän kulkee omia polkujaan. Hän on menestynyt kuski ja moni arvostaa myös hänen henkilökohtaista elämäänsä; kaunista vaimoa ja perhettä. Tällainen persoona sopii hyvin monenlaisen tuotteen tai palvelun kasvoksi. On selvää, että Räikkönen ja muut F1-tähdet vetoavat ensisijaisesti miehiin, sillä onhan kyse moottoriurheilusta. Toisaalta Räikköstä voi arvostaa ja ihailla, vaikka ei olisi kiinnostunut F1-kisoista. Lisäksi moni suomalainen ihailee häntä ylipäätään siksi, että kyseessä on kansainvälisesti suosittu ja menestynyt urheilija. Siksi yhtä lailla vaikkapa sisustustuotteiden verkkokauppa kuin moottoriajoneuvojen varaosamyymälä hyötyisi Räikkösestä mainoskasvonaan. Kimi Räikköstä voi erittäin hyvin tituleerata koko kansan idoliksi.

F1-kuskien vetovoima liittyy todennäköisesti lajin vaaralliseen ja vaativaan luonteeseen. Formulakisoissa on aina olemassa suuri loukkaantumisriski ja jopa kuolemanriski. Ajettavat nopeudet ovat tavallisen autokuskin taitojen yläpuolella. Historia myös tuntee useita kuljettajien loukkaantumisia ja surullisia kohtaloita, joista yksi tunnetuin lienee Ayrton Sennan tapaus. Kuljettajat, jotka kerta toisensa jälkeen altistavat itsensä vaaran alle, mutta pystyvät stressistä huolimatta hallitsemaan itsensä ja ohjaamansa kulkupelin, herättävät kunnioitusta. Toinen syy F1-huumaan lienee se, että F1-tähtiä on vain kourallinen – kun vaikkapa jalkapallo- ja jääkiekkotähtiä löytyy maailmalta loputtomasti. Formulakuljettajiin liittyy jotakin mystistä, mitä mainostajat haluavat tietenkin päästä hyödyntämään omissa kampanjoissaan.

Mainonnan tarkoitus on herättää kuluttajassa kiinnostus ja halu ostaa jokin tietty tuote tai palvelu. mainos luo mielikuvan siitä, kenelle jokin tietty tuote on tarkoitettu. Kuluttajat haluavat vahvistaa omaa identiteettiään ja käsitystään siitä, millaiseksi he haluavat itsensä määritellä. Siksi vaikkapa rohkean ja menestyneen F1-kuskin suosittelema tuote palvelee heitä. Se tarjoaa kuluttajalle kokemuksen siitä, että heissäkin on samoja piirteitä kuin Jäämies-Räikkösessä, joka salamavalojen vilkkuessa juhlii taas uusinta voittoaan.